Sana ’rikosrekisteri’ herättää usein huolta ja kysymyksiä. Rikosoikeuteen erikoistuneina lakimiehinä meiltä kysytään jatkuvasti, mikä teko johtaa merkintään ja miten se vaikuttaa elämään. Huoli on perusteltu, sillä merkinnällä voi olla seurauksia työnhaussa, matkustamisessa ja monessa muussa asiassa.
Rikosrekisteri on Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämä valtakunnallinen tietokanta, johon kootaan tiedot henkilöille tuomituista rikoksista. Vaikka sen päätarkoitus on palvella viranomaisia, kansalaiselle se näyttäytyy usein vaikeasti hahmotettavana huolenaiheena.
Tässä artikkelissa selitämme, mitä rikosrekisteriin todellisuudessa merkitään ja kuinka kauan tiedot siellä säilyvät.
Mitä tietoja rikosrekisteriin merkitään – ja mitä ei?
Moni uskoo virheellisesti, että mikä tahansa rike tai sakko johtaa automaattisesti merkintään rikosrekisteriin. Näin ei kuitenkaan ole, vaan suurin osa pienemmistä rikkomuksista jää sen ulkopuolelle.
Suomessa on kolme keskeistä rekisteriä, jotka on tärkeä erottaa toisistaan:
- Rikosrekisteri: Sisältää tiedot vain tuomioistuimen langettamista, laissa erikseen määritellyistä rangaistuksista.
- Sakko- ja rikesakkorekisteri: Sisältää tiedot sakoista, rikesakoista ja rangaistusmääräyksistä. Esimerkiksi ylinopeussakko löytyy täältä, ei rikosrekisteristä.
- Poliisiasiain tietojärjestelmä (PATJA): Poliisin omaan käyttöön tarkoitettu rekisteri, johon kirjataan kaikki poliisin käsittelemät asiat, myös esitutkinnat, jotka eivät johda tuomioon. Nämä tiedot eivät ole julkisia.
Rikosrekisteriin merkitään ainoastaan seuraavat tuomiot:
- Ehdottomat vankeusrangaistukset
- Yhdyskuntapalvelu
- Ehdolliset vankeusrangaistukset
- Ehdollisen vankeuden ohella tuomitut sakot, yhdyskuntapalvelu tai valvonta
- Nuorisorangaistus ja valvonta
- Viraltapano
- Sotilaskurinpitomenettelyssä tuomittu aresti
Käytännössä tämä tarkoittaa, että sakkorangaistuksesta ei tule merkintää rikosrekisteriin. Merkintä syntyy vasta, jos rangaistuksena on vaikkapa ehdollinen vankeus.
Kuinka kauan merkinnät säilyvät rikosrekisterissä?
Merkintöjen poistoajat on määritelty laissa tarkasti ja ne riippuvat tuomion ankaruudesta. Aika lasketaan siitä päivästä, kun tuomio on tullut lainvoimaiseksi.
Olemme koonneet poistoajat alle selkeään muotoon.
Merkinnät poistetaan 5 vuoden kuluttua tuomion lainvoimaiseksi tulosta, kun rangaistus on ollut:
- Ehdollinen vankeus
- Ehdollisen vankeuden oheissakko
- Yhdyskuntapalvelu
- Nuorisorangaistus
- Viraltapano
Esimerkki: Henkilö tuomitaan pahoinpitelystä 6 kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Merkintä poistuu rikosrekisteristä 5 vuoden kuluttua.
Merkinnät poistetaan 10 vuoden kuluttua, kun rangaistus on ollut:
- Enintään kahden vuoden ehdoton vankeusrangaistus
- Valvontarangaistus
- Yhdyskuntapalvelu, joka on tuomittu ehdottoman vankeuden sijaan
Esimerkki: Henkilö syyllistyy törkeään rattijuopumukseen ja saa 8 kuukauden ehdottoman vankeustuomion. Merkintä poistuu 10 vuoden kuluttua.
Merkinnät poistetaan 20 vuoden kuluttua, kun rangaistus on ollut:
- Yli kahden ja enintään viiden vuoden ehdoton vankeusrangaistus
- Siviilipalveluksesta kieltäytymisestä tuomittu vankeusrangaistus
Esimerkki: Törkeästä veropetoksesta tuomitaan kolmen vuoden ehdoton vankeusrangaistus. Merkintä poistuu 20 vuoden kuluttua.
Merkinnät poistetaan henkilön kuoltua tai täytettyä 90 vuotta, kun rangaistus on ollut:
- Yli viiden vuoden ehdoton vankeusrangaistus
- Elinkautinen vankeusrangaistus
Nämä poistoajat koskevat kaikkein vakavimpia rikoksia, kuten henkirikoksia tai törkeitä huumausainerikoksia.
Rikosrekisterimerkinnän konkreettiset seuraukset arjessa
Merkintä rikosrekisterissä voi vaikuttaa elämään monin tavoin, ja nämä seuraukset ovat usein se todellinen rangaistus.
Työnhaku ja turvallisuusselvitykset
Suurin osa työnantajista ei voi laillisesti pyytää nähtäväkseen hakijan rikosrekisteriotetta. Laki tuntee kuitenkin merkittäviä poikkeuksia. Tunnetuin liittyy lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn: työnantajalla on velvollisuus pyytää ote nähtäväksi, jos työ tai vapaaehtoistehtävä sisältää säännöllistä kanssakäymistä alaikäisten kanssa.
Myös esimerkiksi turvallisuusala, vartiointitehtävät ja tietyt julkisen sektorin virat edellyttävät usein puhdasta taustaa. Lisäksi Suojelupoliisi tekee nykyään turvallisuusselvityksen moniin tehtäviin valittavista henkilöistä. Rikosrekisterimerkintä voi estää turvallisuusselvityksen ja siten myös työpaikan saamisen.
Matkustaminen ulkomaille
Erityisesti Yhdysvaltoihin matkustavan on syytä olla tarkkana. Maahanpääsyyn vaadittavassa ESTA-hakemuksessa kysytään rikollisesta menneisyydestä. Kysymykseen on vastattava totuudenmukaisesti, vaikka merkintä olisi Suomen rikosrekisteristä jo poistunut. Vilpillinen vastaus voi johtaa maahantulokieltoon.
Myös muut maat, kuten Kanada ja Australia, selvittävät tarkasti hakijoiden rikostaustoja. Kokemuksemme mukaan tämä tulee monille yllätyksenä vasta lentolippujen varaamisen jälkeen.
Voiko merkinnän poistaa ennenaikaisesti?
Vastaus on yksiselitteinen: ei voi. Rikosrekisterin tietojen poistaminen on automaattinen ja lakisääteinen prosessi, johon ei voi vaikuttaa anomuksilla. Ainoa tapa välttää merkintä on välttää tuomio, joka sen aiheuttaa.
Rikosjuristin rooli on ennaltaehkäisyssä
Paras hetki vaikuttaa rikosrekisterimerkinnän syntyyn on esitutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana. Kokeneen lakimiehen apu on tässä vaiheessa korvaamatonta. Oikein rakennetulla puolustuksella voidaan saavuttaa lopputulos, joka ei johda merkintään – esimerkiksi ehdollisen vankeuden sijaan tuomioksi voidaan saada pelkät sakot.
Olemme erikoistuneet rikosasioihin ja avustamme asiakkaitamme Turun seudulla ja koko Varsinais-Suomessa. Tiedämme kokemuksesta, että oikeudenkäynnin lopputuloksella ja tuomion laadulla on valtava merkitys tulevaisuudelle.
Jos sinua epäillään rikoksesta, ota yhteyttä asiantuntijaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tarjoamme maksuttoman alkukartoituksen, jossa arvioimme tilanteesi ja annamme toimintaohjeet. Oikea-aikainen apu voi säästää monelta murheelta.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä ero on rikosrekisterillä ja poliisin tietojärjestelmällä?
Rikosrekisteri sisältää vain lainvoimaisia tuomioita tietyistä rangaistuksista, kuten vankeudesta. Poliisin tietojärjestelmään (PATJA) kirjataan kaikki poliisin käsittelemät asiat, myös epäilyt ja esitutkinnat, jotka eivät johda tuomioon. Poliisin rekisteri on tarkoitettu vain viranomaiskäyttöön, eikä sen tietoja luovuteta esimerkiksi työnantajille.
Voiko työnantajani tarkistaa rikosrekisterini?
Pääsääntöisesti ei. Työnantaja voi pyytää rikosrekisteriotteen nähtäväksi vain, jos laki siihen erikseen velvoittaa tai oikeuttaa. Yleisin tilanne on työ, johon kuuluu säännöllistä työskentelyä lasten kanssa. Muissa tapauksissa työnantajalla ei ole oikeutta vaatia otetta, eikä työntekijällä ole velvollisuutta sitä toimittaa.
Tuleeko ylinopeussakosta merkintä rikosrekisteriin?
Ei tule. Tavalliset sakot ja rikesakot, kuten ylinopeudesta annetut, merkitään ainoastaan sakko- ja rikesakkorekisteriin. Nämä tiedot eivät näy rikosrekisteriotteella eivätkä yleensä vaikuta työnhakuun.
Minua epäiltiin rikoksesta, mutta syytettä ei nostettu. Jääkö siitä merkintä?
Rikosrekisteriin ei jää mitään merkintää. Tapaus voi kuitenkin näkyä määräajan poliisin omassa tietojärjestelmässä. Tämä tieto ei ole julkinen eikä se ole sama asia kuin virallinen rikosrekisterimerkintä, joten se ei vaikuta elämääsi samalla tavalla.
Miten voin tilata oman rikosrekisteriotteeni?
Jokaisella on oikeus tarkistaa omat tietonsa rikosrekisteristä maksutta kerran vuodessa. Otteen voi tilata Oikeusrekisterikeskukselta, helpoiten sähköisesti Suomi.fi-palvelun kautta vahvalla tunnistautumisella. Ote toimitetaan yleensä postitse tai Suomi.fi-viesteihin.
Näkyykö ulkomailla saatu tuomio Suomen rikosrekisterissä?
Kyllä, erityisesti EU-maiden välillä tietoja vaihdetaan tehokkaasti. Toisessa EU-maassa annettu tuomio voidaan merkitä myös Suomen rikosrekisteriin. Tämä tieto voidaan ottaa huomioon esimerkiksi turvallisuusselvitystä vaativassa työnhaussa. Myös ulkomailla tehtyihin rikoksiin kannattaa siis suhtautua vakavasti.
