Jos epäilet joutuneesi rikoksen uhriksi, vastaus on yksinkertainen: tee rikosilmoitus. Rikosilmoituksen teko käynnistää poliisitutkinnan.
Milloin rikosilmoitus on tehtävä viimeistään?
Rikosilmoitus kannattaa tehdä heti, kun on joutunut rikoksen uhriksi. Asioiden selvittäminen on helpompaa, mitä vähemmän on aikaa kulunut tapahtuneesta. Mikäli asiassa on mahdollista kerätä todisteita tulee sekin turvattua parhaiten, mitä aikaisemmin rikosilmoituksen tekee.
Laki asettaa takarajat rikoksen syyteoikeuden vanhentumiselle. Nämä ajat vaihtelevat rikoksen vakavuuden mukaan, osa rikoksista vanhenee jo kahdessa vuodessa.
Syyteoikeuden vanhentumisajat on määritelty rikoslaissa ja ne ovat pääpiirteissään seuraavat:
- 2 vuotta: Kun ankarin rangaistus on enintään vuosi vankeutta tai sakkoa (esim. näpistys, lievä pahoinpitely).
- 5 vuotta: Kun ankarin rangaistus on yli vuosi ja enintään kaksi vuotta vankeutta (esim. perusmuotoinen pahoinpitely, varkaus).
- 10 vuotta: Kun ankarin rangaistus on yli kaksi ja enintään kahdeksan vuotta vankeutta (esim. törkeä varkaus, ryöstö).
- 20 vuotta: Kun ankarin rangaistus on ankarampi kuin kahdeksan vuotta vankeutta (esim. tappo, törkeä raiskaus).
- Kaikkein vakavin rikos, murha, ei vanhene koskaan.
Avainhuomio: Vaikka rikosten syyteoikeuden vanhentumisajat vaihtelevat kahdesta vuodesta elinikään, ilmoitus kannattaa aina tehdä viipymättä esitutkinnan turvaamiseksi.
Miten rikosilmoitus tehdään käytännössä?
Toimintatapa riippuu tilanteen kiireellisyydestä. Hätätilanteessa soitetaan aina yleiseen hätänumeroon 112 ja muissa tilanteissa käytössäsi on kolme toimivaa reittiä rikosilmoituksen tekemiseen.
- Sähköinen rikosilmoitus: Tämä on kätevin tapa hoitaa asia, kun välitöntä vaaraa ei ole. Ilmoituksen voi jättää poliisin sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa poliisi.fi. Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla, ja ilmoituksen voi tehdä, mihin vuorokauden aikaan tahansa.
- Puhelimitse: Akuutissa tilanteessa, joka vaatii poliisin paikalle tulee soittaa yleiseen hätänumeroon 112. Jos asia ei ole kiireellinen mutta on tarve puhua poliisin kanssa, voi soittaa poliisin valtakunnalliseen neuvontanumeroon 029 5419 800.
- Poliisiasemalla: Poliisiasemalle voi myös mennä henkilökohtaisesti paikanpäälle tekemään rikosilmoituksen. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa voi asioida Turun tai Raision poliisiasemilla. Tämä on hyvä vaihtoehto erityisesti monimutkaisissa rikosasioissa tai mikäli sähköinen asiointi ei ole mahdollista tai ei jostain syystä onnistu muusta syystä.
Rikosilmoitusta tehtäessä on tärkeää antaa tapahtuneesta mahdollisimman tarkat ja yksityiskohtaiset tiedot. Ennen rikosilmoituksen tekemistä on hyvä kirjata itselle ylös kaikki, minkä muistaa tapahtuneesta: tapahtuma-aika ja -paikka, yksityiskohtainen kuvaus tapahtumasta, mahdollisten epäiltyjen tai todistajien tuntomerkit ja yhteystiedot sekä lista mahdollisesti anastetusta tai vahingoittuneesta omaisuudesta. Mikäli tarvitset apua rikosilmoituksen tekemisessä voit olla yhteydessä meihin Lakiasiaintoimisto Makkonen Selander Similä Oy:n.
Avainhuomio: Rikosilmoituksen voi tehdä sähköisesti, puhelimitse tai poliisiasemalla ja etusi on, että annat tapahtuneesta mahdollisimmat tarkat tiedot.
Mitä tapahtuu rikosilmoituksen tekemisen jälkeen?
Kun rikosilmoitus on tehty poliisi arvioi ylittyykö asiassa tutkintakynnys, eli onko syytä epäillä rikosta tapahtuneen. Jos tutkintakynnys ylittyy asiassa käynnistetään esitutkinta. Esitutkinnan tavoitteena on selvittää tapahtumien kulku, asiaan osalliset ja aiheutuneet vahingot.
Jos esitutkinta alkaa, prosessi etenee tyypillisesti näiden vaiheiden kautta:
| Vaihe | Kuvaus | Asianomistajan (uhrin) rooli |
|---|---|---|
| Rikosilmoitus | Ilmoitus epäillystä rikoksesta poliisille. | Tekee ilmoituksen, antaa perustiedot. |
| Esitutkinta | Poliisi tutkii tapausta, kerää todisteita ja kuulee osapuolia. | Kuullaan todistajana tai asianomistajana. Voi vaatia esitutkintaan avustajaa ja voit myös itse hankkia itsellesi avustajan ennen kuulustelua. |
| Syyteharkinta | Syyttäjä tekee päätöksen siitä, nostaako hän syytteen asiassa. Syyttäjä tekee syyteharkinnan esitutkintamateriaalin perusteella. | Voi toimittaa lisätodistelua syyttäjälle avustajan kautta, mikäli kaikki todistelu ei ole ollut esitutkinnassa tiedossa. |
| Oikeudenkäynti | Mikäli syyttäjä on nostanut asiassa syytteen asia käsitellään käräjäoikeudessa oikeudenkäynnissä. | Oikeudenkäynnissä asianomistaja voi esittää vahingonkorvausvaatimuksen. Avustajan hankkiminen viimeistään tässä vaiheessa prosessia on erittäin suositeltavaa. |
Esitutkinnan aikana poliisi kuulee rikoksen uhrin (eli asianomistajan), rikoksesta epäillyn (eli vastaajan) ja mahdolliset todistajat. Esitutkinnassa rikoksen uhrilla on siinä missä rikoksesta epäilylläkin oikeus käyttää avustajaa.
Tarvitseeko rikoksen uhri lakimiestä?
Vastaus on yksiselitteinen: kyllä. Lakimies (=avustaja) varmistaa, että oikeutesi turvataan ja asiassa tulee vaadituksi vahingonkorvaukset, joihin olet oikeutettu.
Avustajan tärkeimmät tehtävät ovat:
- Korvausvaatimusten laatiminen: Avustajan tehtävä on laatia asiassa vahingonkorvausvaatimus – taloudellisesta vahingosta, sairaanhoitokuluista, kivusta- särystä ja tilapäisestä haitasta sekä henkisestä kärsimyksestä.
- Tukena toimiminen: Rikosprosessi voi olla arkea kokonaisvaltaisesti kuormittava. Oikeudellinen avustaja toimii ammatillisena tukipilarina, hoitaa kaiken yhteydenpidon viranomaisiin ja selvittää sinulle rikosprosessin vaiheet ja edustaa sinua asiassasi kaikissa sen vaihessa.
- Oikeuksien valvonta: Avustajan tehtävä on huolehtia sinun oikeusturvasta.
Me selvitämme aina asiakkaan puolesta asiakkaan oikeuden maksuttomaan oikeusapuun sekä oikeuden kotivakuutuksen oikeusturvaetuun. Monissa vakavissa rikoksissa, kuten seksuaali- ja väkivaltarikoksissa, valtio vastaa asianomistajan eli rikoksen uhrin oikeudenkyntikuluista tuloista riippumatta. Olemme toimistona erikoistuneet rikosoikeuteen ja avustamme rikosten uhreja koko Varsinais-Suomen alueella ja tarvittaessa muuallakin Suomessa.
Avainhuomio: Lakimiehen käyttäminen rikosasiassa turvaa uhrin asemaa ja oikeuksia rikosprosessin kaikissa vaiheissa ja turvaa vahingonkorvauksien vaatimisen oikeudenkäynnissa. Vakavissa rikoksissa rikoksen uhrilla on usein oikeus avustajaan valtion varoista (=valtion kustantamana).
Yhteenveto
Kun joudut rikoksen uhriksi, älä jää asiasi kanssa yksin. Rikoksen uhriksi joutuneen on syytä tehdä viipymättä rikosilmoitus. Rikosilmoituksen voi tehdä sähköisesti, puhelimitse tai poliisiasemalla. Ota yhteyttä oikeudelliseen avustajaan. Jos olet joutunut rikoksen uhriksi Varsinais-Suomessa, ota yhteyttä meihin. Yhteydenotto ja alkukartoituksen tekeminen asiassasi on sinulle maksutonta.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko rikosilmoituksen peruuttaa?
Kyllä, voit peruuttaa tekemäsi rikosilmoituksen, se miten se vaikuttaa tutkintaan riippuu siitä, onko kysymys asianomistajarikoksesta vai virallisen syytteen alaisesta rikoksesta. Jos kyseessä on asianomistajarikos (kuten kunnianloukkaus tai lievä pahoinpitely), tutkinta yleensä päättyy siihen, kun olet ilmoittanut, että haluat peruuttaa rikosilmoituksen. Ilmoitus rikosilmoituksen peruuttamisesta on kuitenkin tehtävä ennenkuin syyttäjä on nostanut asiassa syytteen. Jos taas kyse on virallisen syytteen alaisesta rikoksesta (kuten esimerkiksi pahoinpitely, törkeä pahoinpitely tai raiskaus), poliisi jatkaa asian tutkintaa rikosilmoituksne peruutuksesta huolimatta. Poliisi on viimeksi sanotuissa asioissa velvollinen suorittamaan asian esitutkinnan sinun tahdostasi riippumatta, koska kysymys on vakavista rikoksista, joissa myös tärkeä yleinen etu edellyttää rikosten selvittämisen.
Mitä maksaa lakimiehen apu rikosasiassa?
Oikeudenkäyntikulut riippuvat aina tapauksen laajuudesta. Rikoksen uhrilla on kuitenkin usein oikeus valtion kustantamaan oikeusapuun tai kuluihin voidaan käyttää vaihtoehtoisesti kotivakuutukseen sisältyvää oikeusturvavakuutusta. Esimerkiksi vakavien väkivalta- ja seksuaalirikosten uhreilla on lähes poikkeuksetta oikeus avustajaan tuloistaan riippumatta. Selvitämme aina asiakkaidemme puolesta oikeudenkäyntikuluihin liittyvät kysymykset ja haemme niihin asiakkaan puolesta oikeusavun tai kotivakuutuksen oikeusturvaedun.
Miten teen rikosilmoituksen nimettömänä?
Poliisille voi antaa nimettömän vihjeen epäillystä rikoksesta poliisin verkkosivujen kautta. On kuitenkin tärkeää huomioida, että tällöin kysymys ei ole virallisesta rikosilmoituksesta.
Kauanko rikosprosessin käsittely kestää?
Rikosprosessi kokonaisuudessaan pitää sisällään esitutkinnan, syyttäjän syyteharkinnan sekä asian käsittelyn tuomioistuimessa. Keskimäärin esitutkinta kestää muutamia kuukausia ja syyteharkinta niinikään muutamia kuukausia, minkä jälkeen asiaa todennäköisesti käsitellään oikeudessa siten, että kokonaisprosessin kestoksi muodostuu 8-18 kuukautta.
Mitä eroa on asianomistajarikoksella ja virallisen syytteen alaisella rikoksella?
Asianomistajarikos vaatii uhrin eli asianomistajan syyttämispyynnön, jotta syyttäjä voi nostaa syytteen. Tällaisia ovat tyypillisesti lievä pahoinpitely, näpistys, kunnianloukkaus, lievä petos, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen ja kotirauhan rikkominen. Virallisen syytteen alaiset rikokset kuten esimerkiksi pahoinpitely, varkaus, raiskaus ja ryöstö luokitellaan niin vakaviksi rikoksi, että yhteiskunnan etu vaatii niiden tutkimista uhrin tahdosta riippumatta.
Mitä teen, jos poliisi ei aloita tutkintaa tekemästäni rikosilmoituksesta?
Jos poliisi tekee päätöksen olla aloittamatta esitutkintaa tai lopettaa esitutkinnan, sinulla on oikeus itse saattaa asia syyttäjän arvioitavaksi. Tällaisessä tilanteessa lakimies on paras apu arvioimaan tilannetta ja sitä onko asiassa edellytyksiä saattaa asia syyttäjälle.
Ota yhteyttä, niin kartoitamme maksutta tilanteesi!
