Rikosoikeus on yhteiskunnan pelisääntöjen ytimessä. Se piirtää rajan sallitun ja kielletyn välille ja määrittelee, mitä tapahtuu, kun raja ylitetään. Sen tehtävä on suojella meitä kaikkia vahingoittavalta toiminnalta. Rikosprosessin myllerryksessä – esitutkinnasta oikeudenkäyntiin – asiantunteva lakimies on korvaamaton tuki niin rikoksesta epäillylle (vastaajalle) kuin myös rikoksen uhrille (asianomistajalle). Toimistomme on erikoistunut auttamaan asiakkaita juuri näissä tilanteissa. Toimimme Varsinais-Suomen alueella ja muilla lähialueilla. Tarvittaessa matkustamme esitutkintaan tai oikeudenkäyntiin minne vaan.
Mikä on rikosoikeuden tarkoitus?
Rikosoikeuden päätarkoitus on yksinkertainen: suojella yhteiskuntaa ja sen jäseniä. Tämä saavutetaan määrittelemällä rangaistavat teot ja niiden seuraamukset. Käytännössä tavoitteeseen pyritään kahdella tavalla, jotka tunnetaan yleis- ja erityisestävyytenä. Yleisestävyys tarkoittaa, että rangaistusten uhka hillitsee ihmisiä yleisesti tekemästä rikoksia. Erityisestävyys taas kohdistuu jo rikoksen tehneeseen henkilöön. Sen tavoite on estää rikosten uusiminen esimerkiksi vankeudella tai yhdyskuntapalvelulla.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa ilmoitettiin viimeisimmän tilastovuoden aikana noin 487 000 rikoslakirikosta ja rikkomusta. Luku on valtava. Se kertoo, kuinka laajasti järjestelmää sovelletaan ja miksi tehokasta lainvalvontaa tarvitaan. Kyse ei ole kuitenkaan pelkästä rankaisukoneistosta. Aivan järjestelmän ytimessä on oikeudenmukaisuus. Ketään ei tuomita ilman pitävää näyttöä, ja rangaistuksen tulee olla suhteessa teon moitittavuuteen. Kokeneen lakimiehen tehtävä on varmistaa, että nämä periaatteet toteutuvat asiakkaan tapauksessa.
Avainhuomio: Rikosoikeus pyrkii ennaltaehkäisemään rikoksia ja varmistamaan oikeudenmukaisen vastuun toteutumisen teoista.
Miten rikosprosessi etenee Suomessa?
Rikosprosessi on selkeä polku, joka koostuu kolmesta päävaiheesta: esitutkinta, syyteharkinta ja oikeudenkäynti. Tämän polun tavoite on selvittää, onko rikosta tapahtunut, kuka on vastuussa ja mikä on oikeudenmukainen seuraamus. Jokaisessa vaiheessa sekä epäillyllä että uhrilla on omat, tärkeät oikeutensa. Siksi juridisen avustajan käyttö on suositeltavaa heti alusta alkaen.
Prosessin vaiheet ovat seuraavat:
- Esitutkinta: Poliisi käynnistää esitutkinnan saatuaan tiedon epäillystä rikoksesta. Tässä vaiheessa kerätään todistusaineistoa ja kuulustellaan asianosaisia sekä todistajia. Rikoksesta epäillyllä on oikeus olla vaiti ja kieltäytyä edistämästä oman syyllisyytensä selvittämistä. Hänellä on myös oikeus avustajaan. Suosittelemme lämpimästi harkitsemaan avustajan käyttämistä heti ensimmäisestä esitutkintakuulustelusta lähtien.
- Syyteharkinta: Kun esitutkinta on valmis, esitutkinnassa kerätty aineisto eli esitutkintapöytäkirja lähtee syyttäjälle. Syyttäjä arvioi asiassa kertyneen aineiston perusteella, onko syytteen nostamiselle riittävästi perusteita. Jos näyttö riittää, syyttäjä nostaa syytteen. Syyttäjä voi myös tehdä syyttämättäjättämispäätöksen.
- Oikeudenkäynti: Syytteen jälkeen asia etenee käräjäoikeuden käsittelyyn. Oikeudenkäynnissä esitetään ja otetaan vastaan todistelu. Oikeudenkäynnin jälkeen tuomioistuin antaa tuomionsa syyksilukemisesta ja rangaistuksesta. Lakiasiaintoimisto Makkonen Selander Similä Oy avustaa asiakkaitaan kaikissa rikosprosessin vaiheissa.
Mitkä ovat yleisimmät rikostyypit?
Mitkä rikokset sitten työllistävät poliisia ja oikeuslaitosta eniten? Vastaus on selvä. Valtaosa tapauksista liittyy omaisuuteen, henkilöön kohdistuvaan väkivaltaan ja liikenteeseen. Vaikka rikosnimikkeitä on satoja, tietyt teot toistuvat tilastoissa vuodesta toiseen. Ammattilainen tuntee näiden rikostyyppien erityispiirteet ja osaa rakentaa puolustuksen tai ajaa uhrin vaatimuksia tehokkaasti, oli kyseessä sitten petos tai pahoinpitely.
Tyypillisimmät rikoskategoriat ovat:
- Omaisuusrikokset: Tähän laajaan kategoriaan kuuluvat varkaudet, näpistykset, petokset ja vahingonteot. Poliisin tietoon tulee vuosittain yli 200 000 omaisuusrikosta (Poliisihallituksen tilastot), mikä tekee niistä ylivoimaisesti suurimman rikosryhmän.
- Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset: Pahoinpitely eri muodoissaan on tämän kategorian yleisin rikos. Näitä tapauksia kirjataan Suomessa vuosittain noin 30 000–40 000 kappaletta.
- Liikennerikokset: Rattijuopumukset ja liikenneturvallisuuden vaarantamiset työllistävät poliisia valtavasti, ja tapauksia kirjataan vuosittain satojatuhansia.
- Huumausainerikokset: Kategoria kattaa kaiken käyttörikoksista ja hallussapidosta aina törkeisiin rikoksiin, kuten myyntiin ja välittämiseen.
Meillä on laaja kokemus kaikenlaisten rikosnimikkeiden hoitamisesta.
Avainhuomio: Yleisimmät rikokset koskevat omaisuutta ja väkivaltaa. Rikosasiaa hoitamaan kannattaa hankkia rikosoikeuteen erikoistunut juristi, joka tuntee rikosasioita koskevan prosessin, sääntelyn ja oikeuskäytännön.
Mikä ero on rikoksesta epäillyn ja rikoksen uhrin asemalla?
Rikoksesta epäillyn (eli vastaajan) ja rikoksen uhrin (eli asianomistajan) roolit ovat prosessissa täysin erilaiset. Molemmilla on kuitenkin oikeus lakimiehen apuun. Epäillyn oikeudet keskittyvät puolustuksen turvaamiseen ja syyttömyysolettaman varmistamiseen. Uhrin oikeuksissa taas painottuvat korvausten saaminen ja oikeuden toteutuminen. Näiden erojen ymmärtäminen on avainasemassa, jotta osaa toimia oikein omassa roolissaan.
Alla oleva taulukko selventää keskeisiä eroja:
| Ominaisuus | Rikoksesta epäilty (Vastaaja) | Rikoksen uhri (Asianomistaja) |
|---|---|---|
| Rooli | Henkilö, jota epäillään rikoksesta. | Henkilö, jonka oikeutta rikos on loukannut. |
| Oikeudet | Oikeus vaieta, oikeus avustajaan, syyttömyysolettama. | Oikeus vaatia rangaistusta ja korvauksia, oikeus avustajaan. |
| Tavoite | Vapauttava tuomio tai mahdollisimman lievä rangaistus tai korvausvastuu. | Oikeuden toteutuminen ja vahingonkorvausten saaminen. |
Käytännössä avustaja varmistaa, että epäillyn oikeudet toteutuvat esitutkinnan aikana ja oikeussalissa. Uhrin kohdalla avustaja taas muotoilee korvausvaatimukset ja ajaa niitä tehokkaasti läpi. Tilastotkin puhuvat puolestaan: Rikosuhripäivystyksen mukaan yli 80 % pahoinpitelyn uhreista, joilla on avustaja, saa vaatimansa korvaukset. Toimistomme palvelee ammattitaidolla molempia osapuolia.
Avainhuomio: Sekä epäillyllä että uhrilla on prosessissa omat, erilliset oikeutensa ja tavoitteensa, joihin lakimies tarjoaa tukea.
Mitä lakimiehen apu rikosoikeudessa maksaa?
Lakimiehen avun hinta rikosasiassa riippuu aina tapauksen laajuudesta. Usein kulut voidaan kattaa kokonaan tai osittain yhteiskunnan varoista. Kustannusten ei pidä koskaan olla este oikeusavun hankkimiselle, sillä Suomessa on toimiva järjestelmä kulujen kattamiseksi.
Kulut voidaan kattaa pääsääntöisesti kolmella tavalla:
- Oikeusapu: Jos käyttövarasi alittavat tietyt rajat, valtio maksaa lakimiehen palkkion kokonaan tai osittain omavastuuta vastaan. Oikeusapua voi saada niin epäilty kuin uhrikin. Oikeus.fi-sivuston mukaan Suomessa myönnetään vuosittain noin 90 000 oikeusapupäätöstä.
- Oikeusturvavakuutus: Useimmat koti- ja yritysvakuutukset sisältävät oikeusturvavakuutuksen, joka korvaa oikeudenkäyntikuluja. Vakuutuksissa on tyypillisesti 15–20 % omavastuu, mutta ne kattavat pääosan kuluista. Toimistomme opastaa oikeusturvahakemuksen tekemisessä tai täyttää hakemuksen puolestasi.
- Valtion varoista maksettava avustaja: Esimerkiksi seksuaali- ja väkivaltarikosten uhrit saavat avustajan usein valtion kustannuksella.
Tarjoamme kaikille asiakkaillemme maksuttoman alkuneuvottelun. Siinä kartoitamme tilanteesi ja selvitämme mahdollisuutesi oikeusapuun tai vakuutuksen käyttöön. Toimimme pääosin Varsinais-Suomen alueella, mutta hoidamme päämiestemme oikeudenkäynnit tarvittaessa ympäri Suomen.
Avainhuomio: Kustannusten ei tulisi olla este oikeuden saamiselle. Oikeusapu ja vakuutukset kattavat usein lakimiehen kulut.
Usein kysytyt kysymykset
Minut on kutsuttu poliisikuulusteluun. Tarvitsenko lakimiehen?
Usein siitä on sinulle etua! On tärkeää harkita lakimiehen ottamista mukaan poliisikuulusteluun etenkin jos olet rikoksesta epäillyn asemassa. Lakimies varmistaa, että oikeuksiasi kunnioitetaan, auttaa sinua ymmärtämään tilanteen ja neuvoo, miten kysymyksiin kannattaa vastata. Avustajan läsnäolo voi vaikuttaa ratkaisevasti koko rikosprosessin lopputulokseen. Lakimies ajaa kuulustelussa asiaasi ja valvoo, että kaikki asiassa oleelliset seikat tulevat selvitetyiksi kuulustelussa.
Olen rikoksen uhri, miten saan korvauksia?
Rikoksen uhrina voit vaatia korvauksia esimerkiksi erilaisista vahingoista kuten esine- ja henkilövahingoista ja taloudellisesta vahingosta tai kärsimyksestä. Vaatimus esitetään yleensä oikeudenkäynnissä. Lakimies laatii yksilöidyn vaatimuksen ja perustelee sen oikeudenkäynnissä. Jos tekijä on tuntematon tai maksukyvytön, korvauksia on mahdollista hakea Valtiokonttorilta.
Mitä syyttömyysolettama tarkoittaa?
Syyttömyysolettama on oikeusvaltion peruspilari. Sen mukaan jokaista epäiltyä pidetään syyttömänä, kunnes syyllisyys on lainvoimaisesti todistettu oikeudenkäynnissä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että todistustaakka on aina syyttäjällä, ei syytetyllä. Jos syyllisyydestä jää varteenotettava epäilys, tuomio on annettava syytetyn eduksi.
Voiko rikos vanhentua?
Kyllä, suurin osa rikoksista vanhenee. Aika, jonka kuluessa syyte on nostettava, riippuu rikoksen enimmäisrangaistuksesta. Esimerkiksi lievissä rikoksissa (enintään 1 vuosi vankeutta) vanhentumisaika on 2 vuotta. Törkeissä rikoksissa se voi olla 10 tai jopa 20 vuotta. Ainoastaan rikoksista, joista voi seurata elinkautinen vankeus, kuten murha, ei syyteoikeus vanhene koskaan.
Miten Lakiasiaintoimisto Makkonen Selander Similä Oy voi auttaa minua?
Olemme erikoistuneet rikosoikeuteen ja avustamme asiakkaitamme kaikissa rikosprosessin vaiheissa, esitutkinnasta aina oikeudenkäynnin loppuun saakka. Autamme sekä rikoksesta epäiltyjä että uhreja. Tarjoamme maksuttoman alkukartoituksen, jossa arvioimme tilanteesi ja neuvomme parhaasta etenemistavasta.
Ota yhteyttä lakiasiaintoimistoomme:
