Rikosprosessissa selvitetään, onko rikos tapahtunut. Jos oikeus katsoo rikoksen tulleen näytetyksi, se määrää vastaajalle oikeudenmukaisen rangaistuksen rikoksesta.
Rikosprosessissa on kolme tärkeää vaihetta: poliisin suorittama esitutkinta, syyttäjän syyteharkinta ja lopulta tuomioistuinkäsittely. Jokaisessa vaiheessa sekä epäillyllä että rikoksen uhrilla on omat, tarkkaan määritellyt oikeutensa. Me Lakiasiaintoimisto Makkonen Selander Similä Oy:ssä olemme erikoistuneet kulkemaan asiakkaidemme rinnalla koko tämän prosessin ajan.
Miten rikosprosessi käynnistyy?
Rikosprosessi käynnistyy, kun poliisi saa tiedon mahdollisesta rikoksesta. Tieto voi tulla uhrin tekemästä rikosilmoituksesta, ulkopuolisen vinkistä tai poliisin omasta havainnosta. Joka vuosi Suomessa kirjataan noin 450 000 rikosilmoitusta (Tilastokeskus). Poliisin tehtävänä on muun ohella selvittää, ylittyykö niin sanottu esitutkintakynnys. Onko syytä epäillä rikosta? Jos vastaus on kyllä, esitutkinta alkaa. Kaikki ilmoitukset eivät kuitenkaan johda tutkintaan. Arviolta 15–20 % tapauksista jää tutkimatta, usein vähäisyyden tai olemattoman näytön vuoksi.
Syytteen nostamisen kannalta rikokset jaetaan kahteen kategoriaan. Asianomistajarikokset, kuten kunnianloukkaus tai vammantuottamus, vaativat uhrin aktiivisuutta – ilman uhrin rangaistusvaatimusta syyttäjä ei voi toimia. Toisessa korissa ovat virallisen syytteen alaiset rikokset. Törkeissä teoissa, kuten henkirikoksissa, syyttäjällä on velvollisuus ajaa syytettä yleisen edun nimissä, vaikka uhri itse ei sitä haluaisi.
Avainhuomio: Rikosprosessi alkaa pääsääntöisesti rikosilmoituksesta, jonka jälkeen poliisi arvioi, onko syytä epäillä rikosta.
Mikä on esitutkinta ja mitkä ovat oikeuteni siinä?
Esitutkinnan tehtävä on yksinkertainen: esitutkinnassa tutkitaan rikosta. Poliisi selvittää, mitä todella tapahtui, ketkä olivat osallisia ja millaista vahinkoa syntyi. Lain mukaan tutkinnan pitää edetä ripeästi. Vaikka monimutkaisimmat jutut voivat venyä vuosien mittaisiksi, yli 80 % perusrikosasioista saadaan pakettiin alle neljässä kuukaudessa (Poliisihallitus).
Tässä vaiheessa sekä epäillyn että uhrin oikeudet korostuvat. Esitutkinnassa kaikilla asianosaisilla on oikeus käyttää avustajaa. Kokenut lakimies varmistaa puolestasi, ettei prosessissa tapahdu virheitä ja että kannaltasi merkitykselliset seikat tulevat kirjatuksi kuulustelukertomukseesi. Avustaja voi myös vaikuttaa siihen, mitä asioita poliisin tulisi tutkia esitutkinnassa.
Rikoksesta epäillyn oikeudet:
- Oikeus avustajaan: Epäillyllä on oikeus käyttää valitsemaansa lakimiestä kuulusteluissa ja muissa toimenpiteissä.
- Oikeus olla myötävaikuttamatta: Sinun ei tarvitse auttaa poliisia oman syyllisyytesi selvittämisessä. Sinulla on oikeus vaieta, eikä vaikenemista saa tulkita syyllisyyden merkiksi.
- Oikeus saada tietoa: Epäillylle on kerrottava, mistä rikoksesta häntä epäillään.
Rikoksen uhrin oikeudet:
- Oikeus avustajaan: Uhri on oikeutettu käyttämään avustajaa. Kustannukset voidaan usein kattaa oikeusavusta tai kotivakuutuksen oikeusturvaedusta.
- Oikeus esittää vaatimuksia: Uhri voi esittää korvausvaatimuksia rikoksella aiheutetuista vahingoista jo esitutkintavaiheessa.
- Oikeus tulla kuulluksi: Uhrilla on oikeus kertoa oma näkemyksensä tapahtumista ja tulla kohdelluksi kunnioittavasti.
Avainhuomio: Esitutkinnassa poliisi selvittää tapahtumia. Sekä epäillyllä että uhrilla on oikeus juridiseen avustajaan.
Mitä tapahtuu syyteharkinnassa?
Kun poliisi on saanut tutkintansa valmiiksi, pallo siirtyy syyttäjälle. Alkaa syyteharkinta, jossa syyttäjä tekee itsenäisen ja riippumattoman päätöksen syytteen nostamisesta. Hän käy läpi esitutkintapöytäkirjan ja arvioi, onko epäillyn syyllisyyden tueksi olemassa todennäköisiä syitä. Tämä kynnys on selvästi korkeampi kuin esitutkinnan aloittamiskynnys. Syyttäjälaitoksen pöydällä on vuosittain noin 80 000 rikosasiaa, ja valtaosa, noin 85 %, johtaa syytteeseen (Syyttäjälaitos).
Syyteharkinta voi päättyä esimerkiksi seuraaviin lopputuloksiin:
- Syyte nostetaan: Syytteen tueksi on olemassa todennäköiset syyt. Syyttäjä laatii haastehakemuksen käräjäoikeudelle.
- Syyttämättäjättämispäätös: Syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta. Syynä voi olla heikko näyttö, teon vähäisyys tai se, että rangaistusta pidetään kohtuuttomana. Noin 10–15 % tapauksista päättyy näin.
- Asian palauttaminen poliisille: Jos tutkinta on syyttäjän mielestä puutteellinen, hän voi palauttaa jutun poliisille lisätutkimuksia varten.
Avainhuomio: Syyttäjä tekee itsenäisen päätöksen syytteen nostamisesta esitutkintamateriaalin perusteella.
Miten rikosasia etenee oikeudenkäynnissä?
Syytteen nostaminen käynnistää oikeudenkäynnin ja rikosasia siirtyy käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Käräjäoikeus antaa haastehakemuksen tiedoksi syytetylle. Samalla käräjäoikeus voi pyytää ennakkovastausta vastaajalta. Jos asiaan liittyy asianomistajia, käräjäoikeus tiedustelee asianomistajilta jo ennen oikeudenkäyntiä heidän korvausvaatimuksiaan. Käräjäoikeus määrää jutulle pääkäsittelypäivän. Käräjäoikeuksissa käsitellään vuosittain noin 50 000 laajempaa rikosasiaa (Tuomioistuinlaitos). Käsittelyajat vaihtelevat muutamista kuukausista useisiin vuosiin.
Pääkäsittely eli suullinen oikeudenkäynti etenee yleensä seuraavassa järjestyksessä:
- Alkupuheenvuorot: Syyttäjä esittää syytteen, asianomistaja vaatimuksensa. Vastaaja kertoo kantansa molempiin.
- Todistelu. Todistelun läpikäynti alkaa kirjallisten todisteiden läpikäynnillä. Sen jälkeen otetaan vastaan suullinen todistelu. Ensin kuullaan asianosaiset. Molemmat kertovat oman versionsa tapahtumista. Asianosaisten kuulemisen jälkeen kuullaan todistajat.
- Loppupuheenvuorot: Lopuksi kaikki osapuolet summaavat kantansa. Syyttäjä, uhrin avustaja ja puolustus esittävät perustellut näkemyksensä siitä, miten tuomioistuimen tulisi asia ratkaista.
Tuomio julistetaan joko heti pääkäsittelyn jälkeen tai myöhemmin kirjallisesti annettavalla kansliatuomiolla. Tehtävämme rikosjuristeina on valmistella sinut jokaiseen vaiheeseen, käydä todistelu huolella läpi ja pitää vakuuttava loppupuheenvuoro. Olemme tukenasi koko oikeusprosessin ajan.
Mitä eroa on epäillyn ja uhrin avustajalla?
Epäillyn puolustajalla ja rikoksen uhrin avustajalla on eri näkökulma prosessiin. Kummassakin roolissa avustajan tehtävä on ajaa oman päämiehen etua. Lakiasiaintoimisto Makkonen Selander Similä Oy:n lakimiehillä on vankka kokemus molemmilta puolilta pöytää. Lisäksi jokainen toimistomme osakas on toiminut tuomarintehtävissä ennen nykyistä tehtäväänsä, mikä antaa meille ainutlaatuisen strategisen edun. Tarjoamme maksuttoman alkukartoituksen, jossa arvioimme tilanteesi ja annamme ohjeen asian edistämiseksi.
Alla oleva taulukko tiivistää avustajien roolien erot käytännössä:
| Tehtävä | Epäillyn avustaja (puolustaja) | Uhrin/asianomistajan avustaja |
|---|---|---|
| Rooli esitutkinnassa | On läsnä kuulusteluissa, valvoo päämiehen oikeuksien toteutumista (esim. oikeus vaieta) ja analysoi tutkintamateriaalia. | On läsnä uhrin kuulustelussa tukena ja varmistaa, että kaikki vahingot tulevat kirjatuksi. |
| Rooli oikeudessa | Kyseenalaistaa syyttäjän ja mahdollisen vastapuolen näytön, esittää puolustuksen todisteita ja todistajia, pitää puolustuspuheenvuoron. | Esittää korvausvaatimukset, kuulustelee todistajia, esittää todisteita vahingoista, perustelee korvausvaatimusten suuruuden ja pitää oman loppupuheenvuoronsa. |
| Korvauskysymykset | Pyrkii kiistämään tai vähentämään päämiehelleen vaadittujen korvausten perusteen ja/tai määrän. | Aktiivisesti ajaa päämiehen oikeutta saada täysi korvaus sekä aineellisista että aineettomista vahingoista (kipu, särky, kärsimys). |
Avainhuomio: Avustajien tavoitteet eroavat merkittävästi riippuen siitä, edustavatko he epäiltyä vai rikoksen uhria.
Mitä seuraamuksia rikoksesta voi olla?
Mitä rikoksesta sitten seuraa? Rangaistusasteikko on laaja, ja tuomioistuin tekee ratkaisunsa aina tapauskohtaisesti. Rikoslakiin kirjatun yleisperiaatteen mukaan rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen. Suomessa tuomitaan vuosittain noin 30 000 sakkorangaistusta ja noin 11 000 vankeusrangaistusta. Näistä vankeusrangaistuksista yli 75 % on ehdollisia (Tilastokeskus).
Seuraamusjärjestelmän mukaan mahdollisia rangaistuksia ovat esimerkiksi seuraavat:
- Rikesakko: Euromäärältään kiinteä maksu lievimmistä rikkeistä, tyypillisesti liikenteessä.
- Sakko: Yleisin rangaistus. Sakon lopullinen suuruus perustuu päiväsakkojen lukumäärään ja yksittäisen päiväsakon määrään, jonka määrittää rikoksesta tuomitun tulot. Esimerkiksi näpistyksestä seuraa usein 10–20 päiväsakkoa.
- Yhdyskuntapalvelu: Vaihtoehto enintään 8 kuukauden ehdottomalle vankeudelle. Se on palkatonta, valvottua työtä tai uusintarikollisuutta tai päihdeongelmia vähentävää toimintaa tai avohoitoa.
- Valvontarangaistus: Vapaudessa täytäntöönpantava rangaistus. Valvontarangaistuksen suorittamista valvontaan teknisillä välineillä ja muulla tavoin.
- Ehdollinen vankeus: Rangaistus, jonka täytäntöönpano jää odottamaan. Jos tuomittu pysyy kaidalla tiellä koeajan, rangaistus raukeaa.
- Ehdoton vankeus: Ankarin seuraamus, joka suoritetaan vankilassa. Siihen tuomitaan vakavista rikoksista tai kun aiempi rikollisuus sitä vaatii.
Tuomioistuimen harkintaan voi ja pitää vaikuttaa. Asiantunteva avustaja tuo esiin kaikki päämiehen kannalta lieventävät seikat – teon motiivit, henkilökohtaiset olosuhteet tai aidot pyrkimykset korvata vahingot. Tämä työ voi vaikuttaa siihen, millainen rangaistus lopulta on.
Avainhuomio: Rikoksen seuraamus määräytyy tapauskohtaisesti ja vaihtelee sakoista vankeuteen.
Yhteenveto
Rikosprosessi on prosessi, joka alkaa rikosilmoituksesta ja päättyy tuomioistuimen päätökseen. Lakiasiaintoimisto Makkonen Selander Similä Oy tarjoaa kokenutta ja luotettavaa apua kaikkiin rikosprosessin vaiheisiin. Ota yhteyttä ja hyödynnä maksuton alkuneuvottelumme tilanteesi selvittämiseksi.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka kauan rikosprosessi kestää?
Rikosprosessin kesto vaihtelee. Yksinkertainen ja selvä asia voi olla ohi muutamassa kuukaudessa, kun taas laajojen rikosasioiden kulku esitutkinnasta tuomioon voi viedä useita vuosia. Tiettyjen asioiden käsittelyn kestolle on laissa määritelty aikarajoja.
Mitä maksaa lakimiehen käyttö rikosasiassa?
Lakimiehen palkkio riippuu työn määrästä. Kustannukset voidaan kuitenkin usein kattaa julkisella oikeusavulla tai kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksella. Rikoksen uhreilla on monissa tapauksissa oikeus valtion maksamaan avustajaan. Maksuttomassa alkuneuvottelussamme selvitämme, miten kulut voitaisiin sinun tapauksessasi kattaa.
Voiko rikosilmoituksen peruuttaa?
Et voi varsinaisesti peruuttaa tehtyä rikosilmoitusta. Jos kyseessä on kuitenkin asianomistajarikos, voit ilmoittaa poliisille tai syyttäjälle, ettet enää vaadi rangaistusta. Käytännössä tämä yleensä johtaa tutkinnan lopettamiseen. Virallisen syytteen alaisissa rikoksissa sinun tahdollasi ei ole samaa painoarvoa, vaan prosessi etenee, jos yleinen etu sitä vaatii.
Olenko oikeutettu korvauksiin rikoksen uhrina?
Kyllä. Rikoksen uhrina sinulla on oikeus vaatia tekijältä korvausta kaikista vahingoista. Näitä ovat esimerkiksi lääkärikulut, rikkoutunut omaisuus ja ansionmenetys. Lisäksi voit vaatia korvausta henkilövahingosta, kuten kivusta, särystä ja kärsimyksestä. Jos tekijä on varaton, selvitämme puolestasi, voiko korvausta hakea Valtiokonttorilta.
Pitääkö minun puhua poliisille kuulusteluissa?
Rikoksesta epäillyllä ei ole velvollisuutta puhua tai vastata kysymyksiin, jotka voivat auttaa oman syyllisyyden selvittämisessä. On erittäin suositeltavaa neuvotella avustajan kanssa ennen kuulustelua. Rikoksen uhrilla ja todistajalla on velvollisuus kertoa rikoksesta totuudenmukaisesti kuulustelussa.
Miksi tarvitsen avustajan, jos olen syytön?
Kokenut avustaja on oikeusturvasi tae: hän varmistaa, että syyttömyyttäsi tukevat seikat tulevat esiin, haastaa syyttäjän näytön heikkoudet ja valvoo, että oikeutesi toteutuvat joka vaiheessa.
Miten löydän hyvän lakimiehen hoitamaan rikosasiaani?
Hyvän rikoslakimiehen tunnistaa erikoistumisesta ja kokemuksesta. Valitse toimisto, joka hoitaa rikosasioita päivittäin, ei vain silloin tällöin. Lakiasiaintoimisto Makkonen Selander Similä Oy on erikoistunut rikosoikeuteen. Maksuttomassa alkuneuvottelussamme voit itse arvioida asiantuntemustamme ja sopivuuttamme juttuusi. Toimimme erityisesti Varsinais-Suomessa ja sen lähialueilla.
